Tehtävä 1: Annetut sanat

Kirjoita pieni tarina rakkaudesta tai kuolemasta niin, että kaikki seuraavat sanat tulevat mukaan ja liittyvät tarinaan loogisesti: Pyhäjärvi, Antti Tuisku, keltainen, muurari, syyskuu, Salatut elämät, porkkana, Turku

Syyskuu on puolivälissä, ulkona on viileää. Istun rantakivillä. Katselen merta: aaltojen liikehdintää ja sen synkkää olemusta. Keltainen sadetakkini on ainoa väripilkku pimenevässä illassa. Otan sen pois päältäni ja taittelen viereeni. Seuraavaksi riisun tennarit ja lasken ne takin viereen. 

Mietin sinua. Mietin porkkanan väristä tukkaasi ja makeita maihareitasi, joita pidät aina kesät ja talvet jalassa. Mietin, kuinka salaa fanitat Antti Tuiskua ja kuuntelet sitä aina kanssani. Mietin lämmintä ihoasi, pehmeitä poskiasi ja karheita huuliasi.

Kaivan avainnipun taskusta ja sullon sen oikean jalan tennarin sisään. Siinä on avain, jolla pääsisit Muurarinkadun asuntooni. Siellä on kerrankin siivottu ja kaikki järjestyksessä.


Tapasimme kolme vuotta sitten Turun Ruisrockissa. Sinä kerroit olevasi Pyhäjärveltä kotoisin. En tiennyt missä se  sijaitsi ja sinua nauratti: "Musta tuntuu, et kukaan ei tiiä missä se on!" 
Naurusi oli kovaäänistä ja aitoa - ja sinä naurat paljon.

Riisun loputkin vaatteeni. 

Kastan ensin varpaani, sitten polvet ja pikkuhiljaa laskeudun kirpeään rantaveteen. 
Vesi on kylmää, mutta samalla rauhoittavaa. 

Tuntuu kuin leijuisin. Tuntuu kuin kehoni ympäröisi kalvo, joka suojelee minua niin kylmältä vedeltä kuin kylmältä maailmaltakin.

Viimeksi, kun näimme oli tiistai-ilta. Katselimme Salattuja elämiä ja minun oli ollut paha olla jo pitkään. 
Tönäisit minua kaverillisesti olkapäälle ja tokaisit, että kyllä se siitä.

Mutta kun ei se siitä.

Vedenpinta hipoo korvalehtiäni. Suljen silmäni ja hengitän keuhkoni täyteen kylmää syysilmaa. Pelkään, mutta tiedän, etten ole ikinä ollut mistään näin varma.  
Painan pääni meriveteen ja yritän olla miettimättä sinua.
En tunne enää surua enkä ahdistusta. 
Tunnen, kuinka happi keuhkoissani vähenee. 
Paineen tunne.

Ja pian en tunne enää mitään.

Kommentit

  1. Todella runollinen kaunis kokonaisuus. Käytät luovasti pakollisia sanoja. Minä-muodon käyttö kertojassa tuo tarinaan lisää voimaa. Todella surillinen, aina ajankohtainen tarina tässä maassa.
    Selkeästi olet kirjoittanut ennenkin (jos et ole, olet siinä luonnon lahjakkuus).

    VastaaPoista
  2. Tarina oli jotenkin ihana ja samalla surullinen. Annetut sanat olivat sijoitettu hyvin joukkoon ja tarina eteni loogisesti eteenpäin.

    VastaaPoista
  3. Tarina kertoo hienosti sekä rakkaudesta että kuolemasta, olet saanut mahtumaan lyhyeen tekstiin paljon. Tarinalle voisi keksiä vielä oman otsikon. Annetut sanat upposivat hyvn tekstiin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä 5 : Kaavanovelli

Tehtävä 4: Näytetään, ei kerrota

Tehtävä 3: Elämäntilanteen pohdinta